1. Suunnittelun perusperiaatteet ja ohjaava ideologia:
(1) Toteuttaa ohjaavaa "ihmiskeskeisyyden" ideologiaa;
(2) Toteuttaa turvallisuustuotantoon liittyvää "turvallisuus ensin, ennaltaehkäisy ensin" -politiikkaa;
(3) Valitse laitteita, joilla on alhainen energiankulutus, korkea hyötysuhde, turvallisuus ja luotettavuus sekä helppokäyttöisyys ja huolto;
(4) Valitse kohtuulliset kaivostekniikat sekä kehitys- ja kuljetussuunnitelmat pyrkien tekniseen luotettavuuteen ja taloudelliseen järkevyyteen välttäen samalla ympäristöhaittoja mineraalivarojen kehittämisessä ja hyödyntämisessä.
2. Suunnittelun pääsisältöön kuuluvat tuotantojärjestelmät ja apujärjestelmät, jotka jaetaan pääasiassa seuraaviin kolmeen osaan:
(1) Kaivostoiminta:
Avolouhoksen rajan määrittäminen;
Kehitysmenetelmien ja kaivosmenetelmien määrittäminen;
Tuotantoprosessin valinta;
Tuotantolaitteiden kapasiteetin tarkastus ja valinta (lukuun ottamatta malminkäsittely- ja ulkoisia kuljetuslaitteita ja -tiloja).
(2) Apujärjestelmä:
Kaivosalueen yleissuunnitelma liikenne;
Kaivostoiminnan sähkönsyöttö, koneiden huolto, vesihuolto ja viemäröinti, lämmitys;
Kaivososastojen sekä tuotanto- ja asuintilojen rakentaminen;
Turvallisuus ja työhygienia;
Ympäristönsuojelu kaivosalueilla.
(3) Arvioidut investoinnit ja yrityksen taloudelliset hyödyt.
Olemassa olevien tietojen ja nykyisen kaivostilanteen perusteella, omistajan kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen, tämä suunnitelma tarjoaa vain täydellisen suunnitelman kaivoshankkeelle. Aputilat (kuten mekaaninen kunnossapito, ajoneuvojen kunnossapito, sähköhuolto, vesihuolto, sähkönsyöttö, ulkoinen liikenne ja viestintä kaivosalueella) ja hyvinvointitilat on arvioitu vain alustavasti. Omistaja tekee alkuperäisiin tiloihin verrattuna asiaankuuluvia teknisiä muutoksia suunnitteluvaatimusten täyttämiseksi. Tämä suunnitelma sisältää kokonaisinvestoinnissa vain arvioidun budjetin taloudellista arviointia ja analyysia varten.
3. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet suunnittelussa:
Vuohen hoitomenetelmät
Kalkkikivikaivoksissa kaivoksen sulkemisen jälkeen voidaan istuttaa puita tai viljellä uudelleen maaperällä peittämisen jälkeen.
Toimenpiteet avolouhosten lopullisen rinnevakauden varmistamiseksi ja rinnevaelluksen estämiseksi
(1) Suorita kaivostoiminta asiaankuuluvien suunnitteluparametrien mukaisesti ja asenna turva-alustat oikea-aikaisesti.
(2) Lopullisen rajatilan lähellä tehtävissä räjäytyksissä käytetään kontrolloitua räjäytystä kallion eheyden ja rajatilan vakauden säilyttämiseksi.
(3) Tarkasta säännöllisesti rinteiden ja reunavallien vakavuus ja puhdista irtonaiset kelluvat kivet viipymättä. Siivoojien on käytettävä suojakypärää ja kiinnitettävä turvavyöt tai turvaköydet.
(4) Rakenna kaivosalueen ulkopuolelle sopiviin kohtiin väliojia ja kaivosalueen sisäpuolelle väliaikaisia salaojia kertyneen veden poistamiseksi ajoissa kaivosalueelle veden uppoamisen aiheuttaman rinnesortuman välttämiseksi.
(5) Heikoille kallion kaltevuuksille, kuten maaperän kaltevuudelle, rapautuneelle vyöhykkeen kaltevuudelle, murtuneelle vyöhykkeen kaltevuudelle ja heikolle välikerrosten kaltevuudelle, käytetään vahvistusmenetelmiä, kuten ankkurointiruiskutusta, laastimuurausta ja ruiskubetonia.
Sähkövaarojen ehkäisy ja ukkossuojaustoimenpiteet
Kaivoksissa on vähemmän ja enemmän sähkölaitteita. Sähköiskuonnettomuuksien ehkäisemiseksi on toteutettava seuraavat toimenpiteet:
(1) Asenna turvalaitteita, metalliaitoja ikkunoihin ja turvallisuusvaroituskylttejä generaattorihuoneeseen;
(2) Lisää generaattorihuoneeseen yksi kaivosten latauksen hätävalo ja 1211-sammutin;
(3) Avaa generaattorihuoneen ovi ulospäin helpottaaksesi poistumista;
(4) Vaihda osa johdoista vanhentuneilla eristeillä, korjaa epästandardit johdot ja järjestä generaattorihuoneen sähköjohdot järjestelmällisesti; Mittaushuoneen läpi kulkevat johdot on erotettava toisistaan eikä niitä saa sitoa yhteen, ja ne on suojattava eristysholkeilla;
(5) Korjaa ja vaihda sähkökeskuksen vialliset sähkölaitteet ajoissa;
(6) Varusta mekaanisille vaurioille alttiit laitteet hätäpysäytyslaitteilla. Laitteita puhdistettaessa ja pyyhittäessä on ehdottomasti kielletty huuhtelemalla vedellä tai pyyhkimällä sähkölaitteita kostealla liinalla oikosulkujen ja sähköiskujen välttämiseksi.
(7) Sähköhuollon turvatoimenpiteet:
Ota käyttöön työlappujärjestelmä, työlupajärjestelmä, työnvalvontajärjestelmä sekä työn keskeytys-, siirto- ja irtisanomisjärjestelmä sähkölaitteiden kunnossapitoa varten.
Pienjännitetyöt tulee suorittaa siihen erikoistuneen henkilöstön valvonnassa. Työssä tulee käyttää eristetyillä kahvoilla varustettuja työkaluja, seistä kuivilla eristemateriaaleilla, käyttää käsineitä ja suojakypärää sekä pitkähihaisia vaatteita. Työkalujen, kuten viilojen, metallisten viivoittimien, harjojen tai pölyhuiskaiden, käyttö metalliesineiden kanssa on ehdottomasti kielletty. Pienjännitejakokeskusten ja sähköverkkojen parissa tehtävissä töissä on täytettävä työlistat. Pienjännitemoottoreiden ja valaistuspiirien parissa työskenneltäessä voidaan käyttää suullista viestintää. Edellä mainitut työt on suoritettava vähintään kahden henkilön voimin.
Turvatoimenpiteet pienjännitepiirin sähkökatkoksen varalta:
(1) Irrota kaikkien huoltolaitteiden virransyöttö, poista sulake ja ripusta kytkimen käyttökahvaan kyltti, jossa lukee "Ei kytkentää, joku työskentelee!".
(2) Ennen työskentelyn aloittamista on tarpeen tarkistaa sähköjärjestelmä.
(3) Ryhdy tarvittaessa muihin turvatoimiin.
Sähkökatkon jälkeen sulakkeen vaihdon jälkeen on käytettävä käsineitä ja suojalaseja käytön jatkamisen yhteydessä.
Turvavälin vaatimukset: Pienjännitelinjojen ja rakennusten välinen vähimmäisetäisyys.
Ilmajohdon suojavyöhyke on alue, joka muodostuu laskemalla yhteen johtimen reunan suurin laskettu vaakasuora etäisyys tuulen vaikutuksesta ja rakennuksesta vaakasuora turvallinen etäisyys tuulen vaikutuksesta kahden rinnakkaisen linjan sisällä. 1-10 kV on 1,5 m. Maanalaisen voimakaapelin suojavyöhykkeen leveys on alue kahden rinnakkaisen linjan sisällä, jotka muodostuvat 0,75 metrin etäisyydeltä maanalaisen voimakaapelin maadoitusvaaroista molemmin puolin. Korkeajännitelinjan tulee olla yli 2 metriä korkeammalla kuin erilaisten mekaanisten laitteiden korkein kohta ja matalajännitelinjan yli 0,5 metriä korkeammalla kuin erilaisten mekaanisten laitteiden korkein kohta. Ilmajohtimien ja rakennusten välinen pystysuora etäisyys: 3-10 kV:n johtojen osalta sen ei tule olla alle 3,0 m lasketun enimmäispainuma-arvon alapuolella; ja sen on täytettävä metalli- ja ei-metallisten kaivosten turvallisuusmääräykset (GB16423-2006).
Vähimmäisetäisyys johtimesta maahan tai veden pintaan (m)
Vähimmäisetäisyys reunajohdosta rakennukseen
Salamasuojauslaitteet on suunniteltava tarkasti rakennusten salamasuojauksen suunnittelua koskevien määräysten mukaisesti.
Kaivosten rakennukset ja rakenteet katsotaan III-luokan ukkossuojauksiksi. Kaikki 15 metriä tai sitä korkeammat rakennukset ja rakenteet on varustettava ukkossuojaverkolla ja -vyöllä, ja osa niistä on varustettava ukkosenjohtimella suojaamiseksi.
Kaivosgeneraattorihuoneet, ilmajohdot, materiaalivarastot ja öljysäiliöt ovat tärkeimmät salamasuojauskohteet, ja salamasuojauslaitteet tulee asentaa.
Mekaanisten vaarojen ennaltaehkäisevät toimenpiteet
Mekaanisilla vammoilla tarkoitetaan pääasiassa vammoja, jotka johtuvat liikkuvien (kiinteiden) osien, työkalujen ja koneistettujen osien sekä ihmiskehon välisestä suorasta kosketuksesta, kuten puristuminen, törmäys, leikkaantuminen, sotkeutuminen, vääntyminen, hiominen, leikkaaminen, pistos jne. Tässä kaivoksessa pyörivien koneiden, kuten ilmakompressorien, porakoneiden ja kuormaajien, paljaat voimansiirto-osat (kuten vauhtipyörä, voimansiirtohihna jne.) ja edestakaisin liikkuvat osat voivat aiheuttaa mekaanisia vaurioita ihmiskeholle. Samaan aikaan mekaaniset vammat ovat myös yksi yleisimmistä vammoista kaivostuotannossa, ja laitteisiin, jotka voivat helposti aiheuttaa mekaanisia vammoja, kuuluvat poraus-, paineilma- ja kuljetuslaitteet. Tärkeimpiä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ovat:
(1) Mekaanisten laitteiden käyttäjien on opittava laitteen rakenne, toimintaperiaatteet, käyttötavat ja muut tiedot sekä ymmärrettävä erilaisten onnettomuuksien ehkäisymenetelmät laitteen käytön aikana. Erikoislaitteiden käyttäjien on läpäistävä arviointi ja heidän on toimittava sertifikaateilla. Muiden kuin käyttäjien on ehdottomasti kiellettyä käynnistää ja käyttää laitteita onnettomuuksien, kuten henkilövahinkojen tai vaurioiden, välttämiseksi.
(2) Mekaaniset laitteet tulee asentaa laitteen käyttöohjeen ja asiaankuuluvien määräysten mukaisesti, ja laitteen käyttöosien suojakansien on oltava täydellisiä ja ehjiä.
(3) Ihmisten tulisi välttää liikkuvien laitteiden (kuten autojen, kuormaajien jne.) liikerataa ja asentaa suojalaitteita estääkseen liikkuvien osien putoamisen.
(4) Mekaanisten vammojen torjuntatoimenpiteisiin kuuluu pääasiassa suojaesteiden, suojakansien, suojaverkkojen tai muiden suojalaitteiden asentaminen erilaisille pyöriville koneille ihmiskehon ja laitteiden vaarallisten osien eristämiseksi. Mekaanisten suojalaitteiden on oltava standardien ”Mekaanisten laitteiden suojakansien turvallisuusvaatimukset” (GB8196-87) ja kiinteiden teollisuussuojakaiteiden turvallisuustekniset ehdot (GB4053.3-93) mukaisia.
Vedenpitävät ja salaojitustoimenpiteet
Kaivos sijaitsee rinteessä avolouhos, jonka pienin louhintakorkeus on 1210 metriä paikallista vähimmäiseroosiotasoa korkeammalla. Pohjavedellä on vain vähän vaikutusta kaivostoimintaan, ja kaivosalueen täyttyminen vedellä on pääasiassa ilmakehän sateiden aiheuttamaa. Siksi kaivoksen kuivatus- ja ehkäisytyön painopiste on ilmakehän sadevesien pintavalunnan vaikutuksen estämisessä kaivokseen.
Kaivoksen tärkeimpiin vedeneristys- ja salaojitustoimenpiteisiin kuuluvat: esiotto- ja salaojitusojien perustaminen kaivosalueen ulkopuolelle sekä 3–5 ‰:n kaltevuuden asettaminen työtasolle salaojituksen helpottamiseksi; pitkittäisten salaojien ja vaakasuorien rumpujen asentaminen teiden salaojitusta varten.
Pölytiivis
Pöly on yksi kaivosteollisuuden tuotannon tärkeimmistä työperäisistä vaaroista. Jotta pölyn leviämistä voidaan tehokkaasti hallita ja vähentää pölyn vaikutusta työntekijöihin työssä, tässä hankkeessa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisypolitiikkaa ja pyritään minimoimaan pölypäästöjä prosessivirrassa:
(1) Porauslautta on varustettava pölynkeräyslaitteella varustetulla uppoporakoneella, ja pölyntorjuntatoimenpiteitä, kuten ilmanvaihtoa ja vesisuihkutusta, on tehostettava porauksen aikana;
(2) Teitä tulisi kastella usein pölypäästöjen vähentämiseksi ajoneuvoliikenteen aikana;
(3) Räjäytyksen jälkeen henkilöstö ei saa mennä räjäytysalueelle välittömästi. Vasta pölyn luonnollisen haihtumisen jälkeen he voivat mennä alueelle pölyn vaikutuksen vähentämiseksi.
(4) Suorita säännöllisesti pölypitoisuusmittauksia työpaikan ilmassa sen varmistamiseksi, että pölypitoisuus työpaikan ilmassa täyttää työpaikan vaarallisten tekijöiden työperäisen altistuksen raja-arvojen vaatimukset;
(5) Tarjoa kaivostoiminnan harjoittajille henkilökohtaisia suojavarusteita ja suorita säännöllisiä terveystarkastuksia kaikille työntekijöille.
Meluntorjuntatoimenpiteet
Melusaasteen hallitsemiseksi suunnittelussa tulisi valita mahdollisimman paljon hiljaisia laitteita; Asenna äänenvaimentimet korkean melutason pneumaattisiin laitteisiin, kuten ilmakompressoreihin ja porauslautoihin; Meluisissa paikoissa työntekijöiden on käytettävä henkilönsuojaimia, kuten äänieristyskuulonsuojaimia, melun vaikutuksen vähentämiseksi työntekijöihin.
Räjäytystöiden turvallisuustoimenpiteet
(1) Räjäytystöitä suoritettaessa on noudatettava tarkasti ”Räjäytystöiden turvallisuusmääräyksiä”. Räjäytysmenetelmästä, mittakaavasta ja maaston ominaisuuksista riippuen räjäytystöiden vaaravyöhykkeen rajat on määriteltävä räjäytyksen maanjäristysturvaetäisyyden, räjäytyspaineaallon turvaetäisyyden ja yksittäisten lentävien esineiden turvaetäisyyden vaatimusten mukaisesti. Henkilöstön ja omaisuuden turvallisuuden varmistamiseksi on asennettava turvallisuusvaroitusmerkkejä ja suoritettava varoitustöitä.
(2) Jokaisella räjäytyksellä on oltava hyväksytty räjäytyssuunnitelma. Räjäytyksen jälkeen turvallisuushenkilöstön on tarkastettava huolellisesti työalueen turvallisuustilanne ja varmistettava räjäytyspaikan turvallisuus ennen työn jatkamista.
(3) Räjäytystöitä tekevillä henkilöillä on oltava räjäytystekniikan koulutus, heidän on tunnettava räjäytyslaitteiden suorituskyky, käyttötavat ja turvallisuusmääräykset sekä heillä on oltava työlupa.
(4) Räjäytystyöt ovat ehdottomasti kiellettyjä hämärässä, tiheässä sumussa ja ukkosmyrskyssä.
(5) Lopullisen rajatilan lähellä tapahtuvaa räjäytystä hallitaan kallioperän eheyden ja rajatilan vakauden säilyttämiseksi.
Julkaisun aika: 14. huhtikuuta 2023